Tarinoita Evon metsistä - Lupaan parhaani mukaan

”Oi, miten paljon täällä on partiolaisia!” Siili ihasteli. ”Mitä ne tekevät? Entä keitä nuo ovat? Ja miksi ne kaikki on täällä?” Aava katseli Siilin innostusta ja kuinka Siili pyöri ympäri katsellen ihastellen ympärilleen. Metsähiiri katseli hetken Siilin tavoin ympärilleen, kunnes otti repun pois selästään tiputtaen sen lähes tassujensa päälle. Metsähiiri kumartui reppunsa päälle aukoen kiireellä repun nauhoja. ”Äiti pakkasi minulle juustoa mukaan. Juustoa! Haluan heti juustoa!” Hän hihkui ja samalla hän sai repun nauhat auki.

 

”Kaikki nuo ovat partiolaisia ja he ovat tulleet tänne Evolle viettämään meidän kanssa partioleiriä. Sen vuoksi he ovat täällä.” Aava kertoi Siilille. Saman aikaan Metsähiiri tyhjensi reppunsa sisältöä leirisuoralle. ”Minä olen ihan varma, että äiti pakkasi minulle juustoa mukaan. Missä on minun juusto? Minä en löydä sitä!” Siili tassutteli metsähiiren viereen ja nykäisi tätä kevyesti huivista. ”Etsi se juusto kohta. Kato nyt. Me ollaan tultu tänne Evolle ja täällä on näin paljon partiolaisia.” Metsähiiri nosti katseen repustaan hetkeksi ja alkoi sitten kiireellä laittaa tavaroita takaisin. ”No ehkä se juuston etsiminen on helpompaa myöhemmin.” Metsähiiri totesi ja laittoi repun kiinni.

 

”Vau!” Siili ihasteli ympärilleen katsoen. ”Katso Metsähiiri! Katso, kun nuo rakentavat puusta kaikkea hienoa! Miten he osaavat? Mistä kaikki tuo puu on tullut?” Metsähiiri ei kuitenkaan kuullut, sillä hän vipelsi jo hyvää matkaa edeltä ihmetellen ympärillään olevaa ja etsien juustoa. Aava otti Siiliä tassusta kiinni ja yhdessä he jatkoivat matkaa. Pian he saavuttivatkin Metsähiiren, joka oli jäänyt juttelemaan erään partiolaisen kanssa. ”Tiedätkö mistä täältä löytyisi hyvää juustoa?” Metsähiiri kysyi partiolaiselta, joka puisteli päätään vastaukseksi ja Metsähiiri vastasi huokaisi: ”Miten ihmeessä juuston löytäminen näin suuresta paikasta voi olla niin vaikeaa.” Partiolainen ei osannut vastata Metsähiirelle ja jatkoi teltan pystyttämistä. Aava katseli alla päin olevaa Metsähiirtä. ”Mennään etsimään teidän teltta-alue ja katsotaan reppu huolella läpi. Kyllä se juusto sieltä repusta löytyy.” Metsähiiri nosti kuononsa kohti Aavaa ja viikset vähän väpättäen hän kysyi: ”Lupaatko?” Aava hymyili. ”Lupaan parhaani mukaan auttaa sinua juuston etsinnässä.”

 

Siili oli kuunnellut keskustelua kuononpää kallellaan. ”Mitä tarkoittaa luvata parhaansa mukaan?” Aava katsoi Siiliä ja vastasi. ”Se tarkoittaa sitä, että yrittää tehdä parhaansa asioiden eteen. Aina se ei onnistu, mutta kun yrittää parhaansa, tietää tehneensä kaiken mikä on ollut tehtävissä.” Siili katsoi Aavaa silmät suurina. ”Oikeastiko? Minä lupaan parhaani mukaan saada täältä uusia ystäviä ja oppia kaikkea jännää uutta.” Metsähiiri oli kuunnellut Aava ja Siilin keskustelua ja hihkaisi hymyillen: ”Minä lupaan parhaani mukaan löytää Evon parhaat juustot. Niin ja tietysti etsiä uusia seikkailuja.”