Itsenäisyyspäivän aamuna
partiolaiset nostivat liput Taivaskalliolla ja Oulunkylän kirkolla.
Näitä tilaisuuksia oli seuraamassa
useita kymmeniä ihmisiä.
Käpylän Kuksat valmistautuivat
joulumyyjäisiin rauhallisen määrätietoisesti Käpylän kirkolla sijaitsevalla
kolollaan.
Oulunkylän kirkon partiolaisten
juhlajumalanpalveluksessa oli paikalla noin 120 henkilöä. Edustettuina olivat Oulunkylän Virkut, Vuokot ja Karhu-Veikot. Tunnelma oli
juhlallinen ja arvokas.

Suomen
valtion lippu heiluu tänä juhlapäivänä monessa salossa. Niin myös kirkon
pihassa, lippu jossa on sininen risti valkoisella pohjalla. Lippu muistuttaa
isänmaasta, rakkaasta kodista, Suomesta, joka tänään täyttää sata vuotta
itsenäisenä valtiona. Lippu väreineen ja risteineen muistuttaa myös Isän
maasta, Taivaan Isän kodista, kristittyjen yhteisestä kodista ja päämäärästä,
jonne tietä näyttää Jeesuksen risti. Tämä maailmamme voi parhaimmillaan näyttää
välähdyksiä siitä Taivaan kodista, jossa kaikki on hyvin eikä huolia ja
murheita ole. Täydellisesti se ei siihen pysty, ei parhainkaan
hyvinvointivaltio tai oikeudenmukaisuuteen pyrkivä järjestelmä pysty täysin
vastaamaan Taivaallisen Isämme tahtoa. Maailman kärsimys ja
epäoikeudenmukaisuus kertovat siitä omaa surullista tarinaansa. Synkät pilvet
peittävät helposti taivaan, valo jää peittoon. Taivaan Isän lapsina Jumala
lupaa antaa meille anteeksi, kun me tunnustamme sen missä toimimme väärin ja
rikomme hänen tahtoaan vastaan.
Tapio
Leinosen saarnasta Oulunkylän kirkossa 6.12.2017
Sata vuotta
on hirvittävän pitkä aika, tänä päivänä itsenäinen Suomi täyttää sata.
Kun asiaa miettii, on ympäröivä maailma muuttunut muutamassa kymmenessä
vuodessa jo paljon, saati sitten sadan vuoden aikana. Teknologia on kehittynyt
valtavasti, ympäröivä maailma ja sen mukana myös Suomi on muuttunut. Moni
asia on muuttunut, tullut paremmaksi, ehkä kaihoisasti myös joitain asioita
kaivataan – joku asia saattoi tuntua helpommalta ja yksinkertaisemmalta ennen,
onko maailma tullut monimutkaisemmaksi? Itsenäisessä Suomessa on ollut sadan
vuoden aikana sotaa ja rauhaa, vaurautta ja köyhyyttä, sellaista mitä on syytä
muistaa kiitollisuudella ja hartaudella, mutta myös paljon sellaista mistä on
syytä ottaa opikseen.


Rukousta on
monenlaista, yksi tyypillisimpiä aiheita rukoukselle on kiitos. Viidennessä
Mooseksen kirjassa annetaan ohjeita, kuinka kaikesta hyvästä tulisi kiittää
Jumalaa, muistaa että kaikki hyvä on hänen lahjaansa. Varoa luulemasta, että
itse olisimme ansainneet sen hyvän mitä osaksemme olemme saaneet – että
vaikeina aikoina on Jumala pitänyt huolta, siunannut ja varjellut. Kun tänään
juhlimme sata vuotiasta Suomea, olemme suurten asioiden äärellä, satavuotiaan
valtiomme elämän merkkivuonna. Satavuotiaan Suomen vaiheista saamme kiittää ja
olla iloisia, tätä hetkeä ja päivää on hyvä katsoa historiaan peilaten. Mikä on
tehnyt Suomesta Suomen, mikä on sitä hyvää ja mistä haluamme kiittää. On
onnekasta olla syntynyt Suomeen, täällä on moni asia hyvin – lapsilla ja
nuorilla on mahdollisuus käydä koulua ja opiskella, terveydenhoitoon on
mahdollista päästä, kirjastosta saa lainata kirjoja. On paljon hyvää. Entä mikä
voisi olla paremmin, mikä isänmaassamme on sellaista, mitä on hankala katsoa,
mitä on vaikeaa hyväksyä ja mihin tarvitaan muutosta, missä pitäisi toimia
toisin? Tämä kaikki mielessä pitäen saamme katsoa myös tulevaisuuteen. Rukoilla
että tulevat vuodet olisivat hyviä, että sadan vuoden itsenäisyydestä oppineina
osaisimme olla viisaita ja hyviä. Ja rukoilla, että silloin kun ajat eivät ole
hyviä, osaisimme toimia oikein ja luottaa Jumalaan.
Suurissa
taitekohdissa on usein tapana hiljentyä Jumalan sanan äärelle, rukoilla, lukea
Raamattua, laulaa virsiä. Niin elämän alkaessa, korkeaan ikään tultaessa, kun
jotain alkaa ja jotain päättyy. Satavuotiaan Suomen kohdalla ei ole kyse
päätepisteestä, Suomi ei ole tullut valmiiksi – tämä on taitekohta jossa
katsomme eteenpäin. Sata vuotta sitten jotain alkoi, mutta siihen ei tultu
tyhjästä, tie itsenäisyyteen oli pitkä, itsenäisyydestä jo kauan sitten alkanut
tie jatkui. Sillä tiellä matkassa mukana ollut rukous, virsien laulaminen,
Jumalan edessä hiljentyminen.
Satavuotista
Suomea hiukan vanhempi on partioliike. Kymmenen vuotta ennen itsenäistymistämme
perustettu partioliike saapui Suomeen pian perustamisensa jäälkeen vuonna 1910.
Suomen itsenäistyessä Suomalainen partiotoiminta oli seitsenvuotias, siis
ekaluokkalaisen iässä, vähän valtiotamme vanhempi isompi sisarus siis.
Partioihanteet ovat arvoja, jotka moni tunnistaa tärkeiksi, ne ovat sellaisia
joiden varassa myös itsenäistä Suomea on pyritty rakentamaaan. Ihanteiden
mukaan partiolaisen tulee:
· kunnioittaa toista ihmistä
· rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
· olla luotettava
· rakentaa ystävyyttä yli rajojen
· tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
· kehittää itseään ihmisenä
· etsiä elämän totuutta
Luotettavuus,
rajoja ylittävä ystävyys ja ihmisarvon kunnioitus, luonnon rakastaminen ja
totuuden etsiminen. Eivätkö nämä ole juuri niitä ihanteita, joita myös tänään
itsenäisessä Suomessa tarvitaan?
Vahvasti kansainvälinen partioliike voi tämän päivän Suomessa olla
vahvistamassa sitä hyvää mitä täällä on, ja auttaa näkemään eteenpäin. Samaan
suuntaan opasti myös Jeesus kertoessaan että joka tahtoo tulla suureksi olkoon
toisten palvelija. Jeesus antoi itse suurimman esimerkin omalla elämällään ja
rakkaudellaan.
Tänään
Suomi täyttää sata vuotta, tänään on hyvä yhdessä rukoilla, laulaa, hiljentyä.
Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Tässä maassa on rukoiltu
monenlaisissa tilanteissa, kiitoksella, suruissaan, hädän hetkellä, onnen
aikana. Sitä myös tänään teemme, itsenäisyyspäivänä, me täällä Oulunkylän
kirkossa ja kaikissa Suomen seurakunnissa. Me eri-ikäiset, erilaiset, tänään
Suomen itsenäisyyttä viettävät, kukin omista lähtökohdistamme. Taivaan Isä
kuulee meitä, tänään ja tästä eteenpäin, kun pyydämme siunausta ja varjelusta.
Oulunkylän
seurakunnan työntekijät toivottavat kaikille oikein siunattua Suomen 100
-vuotis juhlapäivää.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista. Luemme viestisi ja julkaisemme sen sen jälkeen.