Tarinoita Evon metsistä - Olen valmis

Herätys kajahti pitkin Evon metsiä herättäen koko leirin. Kani nappasi älypuhelimensa käpäläänsä ja yritti turhaan käynnistää puhelinta. ”Ei oo todellista! Mun akku on jo nyt ihan loppu!” Hän kajautti niin, että Sisilisko ponkaisi ylös makuupussistaan. Sisilisko yritti töniä Rottaa hereille. ”Joko mennään? Nouse ylös. Uus päivä ja uudet kujeet. Mennään jo!” Rotan viikset väpättivät ja tassuillaan hän hieroi kuonoaan. ”Anna mun nukkua vielä hetki. Mä tarvin unta.” Sisilisko ei Rotan kommenttia kuullut, sillä hän touhusi jo omiaan kiskoen makuupussia ulos tuulettumaan.

Pikkuhiljaa Rottakin kömpi teltasta ulos raahaten makupussiaan ulos. ”Mä tarvin ihan ehdottomasti kahvia.” Rotta mutisi ja jatkoi: ”En mä muuten herää olenkaan.” Sisilisko katseli parasta kaveriaan. ”Älä oo tollanen. Tää päivä on täynnä uusia mahdollisuuksia ja kaikkea kivaa. Sitä ei kuule tiedäkään mitä kaikkea tulee vastaan.”

Rotta, Kaniini ja Sisilisko kulkivat pitkin leirialuetta. ”Oletko valmis kahville?” Sisilisko kysyi Rotalta leikkimielisesti. ”Joo, todellakin olen valmis!” Rotta tokaisi ja jatkoi: ”kun kyse on kahvista, olen aina valmiina.” Sisilisko ja Kani purskahtivat nauramaan. ”Mitä hauskaa mä muka sanoin? Kahvi on edellytys hyvään päivään.” ”Mietin vaan, että jos sulta herätyksen aikaan kysyy, oletko valmis, vastaus olisi ihan toisenlainen.” Kani vastasi nauraen. Samalla hetkellä Rotan viikset alkoivat väpättää ja kahvin tuoksu leijaili sen sieraimiin. Sisiliskosta ja Kanista näytti, että Rotan jalat eivät olisi maahan osuneetkaan enää hänen haistaessaan kahvin tuoksun, sillä niin kovaa Rotta kipitti kohti tuoretta kahvia.

Kun Sisilisko ja Kani pääsivät Rotan luokse, oli tällä jo käpälissään höyryävä kahvimuki, josta Rotta otti varovasti siemauksia. ”Mikä teillä oikein kesti? Mä olen tässä ehtinyt olemaan jo hyvän tovin kahvikuppini seurassa.” Rotta tokaisi ystäviään katsellen. ”Mun oli pakko saada virtaa kännykkään, joten käytiin ohi mennessä hakemassa powerpankki latauksesta.” Kani mutisi. Sisilisko katseli vuoroin Rottaa ja Kania. ”On se vaan jännä, että vaikka me ollaan kavereita, ollaan me valmiita ihan erilaisiin asioihin. Siinä missä Rotta, sä oot aina valmis kahville tai nukkumaan, on Kani samalla tavalla aina valmis, kun on puhe kännyköistä tai pelaamisesta.” Rottaa nauratti. ”On se hyvä, että ollaan erilaisia. Ilman sua Sisilisko, me kyllä jäätäisiin paitsi parhaista seikkailuista, sillä niihin sä oot aina valmis.”