Hankala tyyppi?



Mitä tehdä, kun toinen on täysin eri mieltä kuin itse? Olisiko parasta keksiä jokin omassa viiteryhmässä vastenmieliseksi todettu ihmisluokkatyypitys, johon sijoittaa toisinajattelija: ”Sinä olet samarialainen ---. Eikö asia olekin niin?”

Vai kannattaisiko psykologisoida vieraasti solkkaava, ajatteleva ja toimiva hankalikko ja pudottaa tämän johonkin ilmeiseen paarialuokkaan: ”--- sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?”
Tai ehkä kannattaisi tukeutua oman viiteryhmän totuttuun ajattelutapaan, jonka valossa torjua äkkiväärän tyypin puheet: ”Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? --- Mikä sinä luulet olevasi?”

Johanneksen evankeliumin kertomuksessa, pääsiäisen jälkeen, Maria kohtaa yllättäen ylösnousseen Jeesuksen. Maria luuli ylösnoussutta mestariaan ensin puutarhuriksi. Asian ihmeellinen laita kuitenkin alkoi vähitellen selvitä. Tyyppi vaikuttikin kosketeltavan tutulta. Jeesus kuitenkin sanoi Marialle tylyn tuntuisesti – äänensävyä emme tosin tiedä: ”Älä minuun koske!” ”

Toisinajattelijat ovat tosi hankalia tyyppejä. Eivät sovi totuttuun tyyliin, omaan systeemiin. Ainoa keino kohdata toinen – jos joskus onnistuisi – on ottaa kuuntelijan asento, vaieta ja tehdä totista työtä koettaakseen ymmärtää, mitä toinen tolkuttaa. Oman ajattelun raja-aidat saattaisivat jopa kaatua.

Kommentit

Suositut tekstit