Katsele ympärillesi, näe, koe ja välitä!

Mies hoippui pahoin juopuneena Helsingin kauppatorin laidalla. Hän horjahti ja putosi mereen. Vesi oli likaista ja siellä kellui roskia. Silloin kävi niin kuin usein näissä tilanteissa käy. Ensin kukaan ei huomannut mitään. Sitten huomattiin, että joku mies oli hädässä ja rannalle kerääntyi ihmettelijöitä. Ensimmäisenä paikalla olleet miettivät, miten voisivat olla avuksi. Yksi soitti hätäkeskukseen ja toinen etsi pelastusrengasta. Aikuisten vielä tuumiessa, mitä pitäisi tehdä, ohi kulki 17-vuotias tyttö. Hän huomasi, että pelastusrenkaat ja puhelut hätäkeskukseen eivät nyt auta. Mies ehtisi hukkua ja painua meren pohjaan, jos kukaan ei toimisi heti. Hän hyppäsi likaiseen veteen ja sai tuotua hukkuvan miehen altaan reunalle. Silloin olivat muutkin jo havahtuneet ja auttoivat miehen ja tytön ylös merestä. Mies oli jo tajuton ja hän oli vetänyt likaista vettä keuhkoihinsa. Mies joutui sairaalahoitoon, mutta selvisi. Hän ymmärsi tytön pelastaneen hänen henkensä. Viikkoa myöhemmin mies soitti pelastajalleen ja ihmetteli, miten nuori tyttö oli viitsinyt ja uskaltanut hypätä tämmöisen miehen perään. Nuoren tytön vastaus oli yksinkertainen: - Meillä kotona on aina korostettu kristillisiä arvoja. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

Tämä tarina on tosi ja 17-vuotias Pilvi Juvonen palkittiin hengenpelastusmitalilla vuonna 1998.

Tämä olisi voinut tapahtua meistä kenelle tahansa. Miten sinä olisit toiminut samassa tilanteessa? Olisitko ollut niiden ihmisten joukossa, jotka kävelevät ohi eivät ehdi tai halua edes pysähtyä? Olisitko ollut ihmettelijöiden joukossa? Olisitko kenties ollut se, joka soittaa hätäkeskukseen ja haluaa auttaa, mutta ei oikein uskalla tehdä mitään muuta. Olisitko kenties ollut tarinan tyttö, joka laittaa oman henkensä alttiiksi toisen puolesta. Tai mitä jos olisitkin ollut tarinassa se, joka putoaa mereen. Miten olisit halunnut muiden silloin toimivan?

Rohkeus nähdä toinen toisemme ja tarttua tilateisiin ihan tuntemattomienkin ihmisten puolesta on sitä kristillistä lähimmäisenrakkautta, joka tänä päivänä tuntuu olevan monilta hiukan kateissa. Itsekkyys ja välipitämättömyys saavat ainakin minut suuttumuksen partaalle. Monissa tilanteissa ei tarvittaisi kuin pieni ele, jolla voi tehdä toisen päivästä hiukan paremman. Vilpitön auttamisenhalu ja toisten puolesta asioiden tekeminen itselle sopivissa rajoissa on niitä asioita, joihin toivoisin sinunkin uskaltautuvan heittäytyä. Kokeile, niin huomaat miten hyvältä se tuntuu!