Palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko....

Tämä viikko on hiljainen viikko. Toiselta nimeltään piinaviikko tai kärsimysviikko. Kirkollisessa kalenterissa tästä viikosta ei puhuta pääsiäisviikkona, vaikka puhekielessä niin usein tehdäänkin. Kirkollisen kalenterin mukaan pääsiäisviikko on vasta hiljaisen viikon jälkeen tuleva viikko, kun juhlitaan pääsiäisen iloa.

Saatat muistaa, että pääsiäisen aikaan viikonpäivillä on erilaisia nimiä, kuten palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kansan suussa päivien nimet saattavat vaihdella murrealueittain. Mutta muistatko, mistä nämä kaikki nimet näille päiville ja viikoille tulevat?

Ennen pääsiäistä vietetään edelleenkin paastonaikaa, joka päättyy Pääsiäiseen. Laskiaisesta alkanut paasto huipentuu pääsiäisen juhlintaan, sillä hiljainen viikko on viimeinen paastoviikko. Kristilliseen pääsiäisperinteeseen sekoittui myös monia pakanallisia uskomuksia, joista osa on kulkenut aina tähän päivään asti.

Entisaikaan koko hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat. Tiettyinä päivinä tehtiin tiettyjä asioita. Silloin ei esimerkiksi saanut rymytä tai tehdä liian raskaita töitä. Hiljainen viikko oli hiljainen, koska katolisena aikana muutoin ahkerasti käytössä olleet kirkonkellot eivät soineet, vaan niiden kielet sidottiin kiinni. Paastonajan loppu oli muutenkin hiljaista aikaa. Uskottiin myös, että hiljaisella viikolla tehdyt taiat vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt. Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi. Siivous ja kehräys olivat rajoitettua ja riitely kiellettyä.

 Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisen ajan. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin ja tielle laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita. Ensimmäisen kristillisen kirkon jäsenten kokoontuessa palmusunnuntaina Öljymäelle muistelemaan Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta, he kuljettivat sinne myös palmunlehtiä. Tästä on jäänyt elämään perinne, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Täällä meidän pohjoisilla seuduilla palmut on vaan korvattu pajuilla.

 Niin sanotun virpomissunnuntain perinteisiin kuuluukin koristeltujen pajunkissaoksien kera virpominen naapureiden ovilla kierrellen. Virpomislorujakin on monenlaisia, mutta itselleni muistuu mieleen tällainen: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!”. Entisaikaan virpomiseen ajateltiin liittyvän taikavoimia, joilla voitiin toivottaa siunausta, terveyttä ja karkottaa pahaa. Virpomisperinteeseen kuuluukin pajunoksien lisäksi usein myös lasten pukeutuminen noidiksi.

Hiljaisen viikon maanantaita nimitetään malkamaanantaiksi. Malkamaanantaille tiedetään ainakin kaksi selitystä. Maallisemman mukaan malkamaanantaina koottiin tanhualta malkapuita ja kirkollisen selityksen mukaan päivän aiheena on kärsivä Kristus. Syytöntä syytetään kuten raamatussa: nähdä rikka (roska) toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa. Ruokolahdella taltioitu muistelu kertoo, kun Jeesusta malkattiin eli puhuteltiin pisteliäästi.

 Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat erityisen hyvällä onnella varustettuja.

 Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan.

 Kiirastorstaina kirkoissa vietetään messua ja muistetaan ehtoollisen asettamista. Päivään liittyy myös puhdistuminen, sillä tuona päivänä Jeesus myös pesi opetuslastensa jalat. Kiirastorstai on ripittäytymisen päivä. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta skära, puhdistaa. Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka karkotettiin pois. Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa. Tämä näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Pohjanmaalla nämä kokot roihuavat kylläkin hiljaisen viikon lauantaina.

 Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ´Pitkää´ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaina muistellaan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. (Myös hyvä perjantai, suuri perjantai).

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan. Tai pääsiäissunnuntain riehakasta ilonpitoa, jolloin sukatkin lentävät pois. Sunnuntai ja maanantai ovat pääsiäispäiviä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä.

Mukavaa Pääsiäisen aikaa sinulle!